Kirjallinen kysymys opetusministerille lukutaidon parantamisesta ja vastaus kysymykseen 28.4.2025

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 109/2025 vp 

Vastaus kirjalliseen kysymykseen lukutaidon parantamisesta 

Eduskunnan puhemiehelle 

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Hanna-Leena Mattilan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 109/2025 vp: 

Voisiko Suomi tulevaisuudessa olla Euroopan lukevin ja myös lukutaitoisin maa, voitaisiko määritellä lukutaidon lisäämiseksi luettavien kokonaisteosten valtakunnallinen minimimäärä ja suunnitellaanko opetusministeriössä neljän teoksen minimivaatimustason asettamista koko maahan lukutaidon parantamiseksi? 

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: 

Perusopetuslain (628/1998) 2 § säätää opetuksen tavoitteista. Sen mukaisesti perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Perusopetuslain 3 §:n mukaisesti opetuksessa noudatetaan valtakunnallisesti yhtenäisiä perusteita siten kuin perusopetuslaissa säädetään. 

Perusopetuslain 11 §:n mukaisesti perusopetuksen oppimäärä sisältää, sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään, kaikille yhteisinä aineina myös äidinkieltä ja kirjallisuutta. 

Perusopetuslain 14 §:n mukaisesti valtioneuvosto päättää perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä perusopetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen (tuntijako). Opetushallitus päättää perusopetuksen eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien, oppilaanohjauksen ja muun perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä sekä kodin ja koulun yhteistyön ja oppilashuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista (opetussuunnitelman perusteet). 

Opetushallituksen laatimat opetussuunnitelmien perusteet mahdollistavat systemaattisen lukutaidon kehittämisen polun. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) lukutaito nähdään laajasti ns. monilukutaitona, joka kehittyy kaikessa oppimisessa ja eri oppiaineissa. Monilukutaitoa edistää myös perusteissa toimintakulttuurin periaatteena mainittu kielitietoisuus. 

Osana laaja-alaista monilukutaidon osaamista opetuksessa käytetään ikäkauden tarpeisiin soveltuvia tekstejä, kuten kirjoja. 

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ja ohjata heitä kiinnostumaan kielestä ja kirjallisuudesta. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus perustuu laajaan tekstikäsitykseen. Keskeisiä ovat monimuotoisten tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen sekä tiedon hankinnan ja jakamisen taidot. Ikäkaudelle ja kielitaidolle soveltuva kirjallisuus vahvistaa luovuuden ja mielikuvituksen monipuolista kehittymistä ja laajentaa oppilaiden käsitystä oman kielellisen ilmaisunsa mahdollisuuksista. Kirjallisuus yhdistää oppilaan kulttuuriinsa ja avartaa käsitystä muista kulttuureista. Kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on lukemiseen innostaminen, elämysten saaminen ja jakaminen, kulttuurintuntemuksen syventäminen, eettisen kasvun tukeminen sekä oppilaiden kielen ja mielikuvituksen rikastaminen. 

Opetuksen järjestäjä vastaa antamansa perusopetuksen järjestämisestä säädösten ja sen nojalla annettujen määräysten mukaisesti. Opetuksen järjestäjillä, kouluilla ja opettajilla on vapaus valita käyttämänsä oppimateriaalit sekä opetusmenetelmät. Suomalaiset opettajat ovat korkeasti koulutettuja ja varsin autonomisia. Koulutusjärjestelmässämme luotetaan siihen, että opettajat kykenevän valitsemaan kuhunkin tilanteeseen parhaiten soveltuvat menetelmät ja käytettävät aineistot. Nykyisissä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) on suomen/ruotsin kielen ja kirjallisuuden päättöarvioinnin kriteereissä mainittu, että arvosanan 8 osaamiseen oppilas on lukenut lukuvuosittain sovitut teokset. Opetuksen suunnittelua ja opettajan työtä voi tukea se, että paikalliseen opetussuunnitelmaan on opettajien yhteistyönä tarkennettu kunkin lukuvuoden osalta luettavan kirjallisuuden määrää, laajuutta ja muuta laatua. Haasteelliseksi kirjojen määrän määrittelyn opetussuunnitelman perusteiden tasolla tekee se, että kirjojen laajuudet ja laatu voivat vaihdella paljon. Luettavien kirjojen määrän tarkka määrittely voi johtaa jopa vähäisempään lukemiseen kuin mitä nykyisin toteutuu. Perusopetuslain 31 §:n mukaisesti opetus ja sen edellyttämät oppikirjat ja muu oppimateriaali sekä työvälineet ja työaineet ovat oppilaalle maksuttomia. Kouluilla on mahdollisuus käyttää yleisten kirjastojen palveluja. On tärkeää, että koulun ja kirjaston yhteistyötä kehitetään. 

PISA 2022 -tulosten mukaan suomalaisnuorten lukutaidon taso (490) on edelleen OECD:n keskiarvoa (476 pistettä) korkeampi. Lukutaito oli pääalueena vuoden 2018 PISA-arvioinnissa ja näihin tuloksiin verrattuna Suomen pistekeskiarvo on kuitenkin laskenut 30 pistettä. Lasten ja nuorten lukutaidon kehitys on huolestuttava. Lukutaidon ja lukuinnostuksen herättämiseen tarvitaan monipuolisia toimenpiteitä sekä koulussa että koulun ulkopuolella. Lukutaidon osaaminen on heikentynyt useimmissa osallistuneissa maissa. 

Kuluvalla hallituskaudella perustaitoja vahvistetaan lisäämällä perusopetuksen vähimmäistuntimäärää kolmella vuosiviikkotunnilla laajentamatta opetussuunnitelmaa. 

Tavoitteena on nostaa suomalaisten oppimistuloksia ja koulutustasoa sekä vahvistaa perustaitojen osaamista, jotta jokainen saavuttaisi peruskoulusta riittävät perustiedot ja -taidot. 

Vuosiluokilla 1–2 sekä äidinkielen ja kirjallisuuden että matematiikan opetusta lisätään yhdellä vuosiviikkotunnilla ja vuosiluokilla 3–6 äidinkielen opetusta lisätään yhdellä vuosiviikkotunnilla. Yhteensä opetuksen määrä vuosiluokilla 1–6 lisääntyy siten kolme vuosiviikkotuntia. Muutokset tulevat perusopetuksessa voimaan 1.8.2025 lukien. 

Opetushallituksessa toimiva Lukutaito-ohjelma vastaa Kansallisen lukutaitostrategian 2030 toimeenpanosta. Ohjelma tukee kaikenikäisten lukemista ja lukutaitoa varhaiskasvatukseen ja kouluille suunnattujen osaohjelmien kautta sekä jakamalla valtionavustuksia lukutaitotyöhön. Luku- ja kirjoitustaidon parantamista edistäviin toimiin vuonna 2025 on Opetushallitukselle suunnattu momentille 29.01.31 yhteensä 1 milj. euroa. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on laatia esitys toimenpiteistä perusopetuksen oppimistulosten nostamiseksi. Työryhmä tuottaa ja analysoi tilannekuvaa sekä luo tämän pohjalta yhteisen näkemyksen perusopetuksen oppimistulosten laskuun vaikuttaneista tekijöistä. Tehtävänä on myös laatia perustuva esitys kehittämistarpeista ja toimenpiteistä oppimistulosten kääntämiseksi nousuun. Työryhmän toimikausi on 1.4.2024 – 31.5.2026. 

Helsingissä 28.4.2025 

Opetusministeri Anders Adlercreutz