ÄOL:n ja Suomenopettajat ry:n yhteinen lausunto suomi tai ruotsi toisena kielenä yo-kokeen kehittämisestä

Äidinkielen opettajain liitto ry ja Suomenopettajat ry lausuvat suomi toisena kielenä ja kirjallisuus sekä ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -ylioppilaskokeiden uudistamisesta seuraavaa:

Uudistus on tervetullut ja lähentää S2- ja R2-oppimääriä S1- ja R1-oppimäärien kanssa myös loppukokeiden osalta samoin kuin oppimäärien opetussuunnitelmissa on tapahtunut lähentymistä. Siksi on luontevaa, että kaikilla oppimäärillä on kaksipäiväinen koe. S2- ja R2-yo-kokeen arvosanan painoarvo jatko-opintoihin haettaessa on nykyään sama kuin S1- ja R1-arvosanojen. On perusteltua, että saman pistemäärän tuottavat kokeet ovat myös kestoltaan rinnasteiset. Nykyinen koe on ollut kokelaille ajankäytön kannalta vaativampi kuin äidinkielen koe. Opiskelijoilta saadun palautteen mukaan nykyinen koe on raskas ja vaatisi enemmän vastausaikaa. Kokeiden jakautuminen kahdelle koepäivälle suunnitelmassa kuvatulla tavalla vaikuttaa toimivalta.

Uudistuneen kokeen arvostelun työmäärä on pidettävä kohtuullisena. Monet opettajat tarkastavat sekä äidinkielen että S2- tai R2-kokeita samalla tutkintokerralla. Uudistuva koe ei saa merkittävästi lisätä alustavan tarkastuksen tekevän opettajan työmäärää. Jo nykyisellään vaatimus aineistoteksteistä suoraan kopioitujen osuuksien merkitsemisestä on lisännyt opettajan työmäärää, jota kompensoi hieman se, että kielivirheitä ei tarvitse merkitä teksteihin.

Kokelaan kehittyvä kielitaito on sisäänrakennettu arviointiin. Kehittyvää kielitaitoa voidaan huomioida myös esimerkiksi antamalla joissakin kohdissa kokelasta auttavia sanaselityksiä. Arviointikriteereitä koskevat uudistussuunnitelmat vaikuttavat selkeiltä.

Suurin uudistuneen kokeen muutos tapahtuu kirjoitelman osalta, jos otsikkotehtävät poistuvat kokeesta. Otsikkotehtävää ei ole kuvattu opetussuunnitelmassakaan, joten sen poistaminen ylioppilaskokeesta on perusteltua. 

Lyhyen kirjoitustehtävän ja kirjoitelman aineistojen olisi syytä olla kohtuullisen mittaisia, jotta kokelaat ehtivät syventyä niihin. Kirjoitelmassa käytettävien aineistojen lukumäärä (1–2) on sopiva, monille kirjoittajille riittää yksi aineisto. Kirjoitelman suositeltu pituus on uudistuvassa kokeessa 2 000–2 700 merkkiä, mikä on jonkin verran pidempi kuin nykyisessä kokeessa. Aineistojen käyttö vaatii merkkimäärän lisäystä, ehdotettu merkkimäärä vaikuttaa sopivalta. Kokeen vaatimustaso nousee hieman tässä kohdin, mutta vaatimus on perusteltu jatko-opintokelpoisuuden osoittamiseksi. Opetus selkeytyy, kun voidaan keskittyä vain yhteen kirjoitelmatyyppiin. Kaksipäiväinen koe antaa tarvittavan ajan, jonka kokelaat tarvitsevat aineistojen tutkimiseen. Myös fiktiivisiä tekstejä tulisi tarjota aineistoina jatkossakin yhtä runsaasti kuin nykyisin.

Lyhyen kirjoitustehtävän arviointikohteita ovat sisältöainekset, argumentointi, viestin välittyminen ja tilanteeseen sopivuus. Nämä arviointikohteet ovat keskeisiä ja antavat monipuolisen kuvan kokelaan taidoista.

Uudistuvassa kokeessa on sekä kuuntelemisen että lukutaidon osissa pistemääriltään erilaisia tehtäviä. Tehtävien pisteytys voi vaihdella, mutta pistevälit on hyvä pitää nykyisen kokeen pisteityksen kaltaisina, mikä on opettajan tekemän arviointityön sujumisen kannalta tärkeää.

Lukutaidon osan vastauksessa arvioidaan sisältöä ja esitystapaa. Sisällössä keskeisiä arvioitavia asioita ovat vastauksen yhteys tehtävänantoon ja hyvän vastauksen piirteisiin sekä vastauksen itsenäisyys. Kokeen tarkistamista varten olisi hyvä antaa jonkinlaisia täsmennyksiä, miten itsenäinen vastauksen tulee olla. Kokelaalle on iso haaste ensin löytää sopivat vastausainekset aineistosta ja sen jälkeen vielä on muutettava vastaus omasanaiseksi, jolloin vastauksen muotoilu voi häivyttää ymmärtämisen osoittamisen. Alustava arviointi on työlästä, koska opettajan on tunnistettava ja merkittävä mahdolliset aineistosta suoraan kopioidut kohdat. Lukutaidon osan tehtävätyyppinä voisi olla myös monivalintatehtävä, koska monivalintatehtäviä on tulossa uudistuviin yliopistojen valintakokeisiin.

Kokeen suunnitellussa määräystekstissä ei ole huomautettavaa. Kokeen kaikkien osien pisteytykset vaikuttavat toimivilta. Arviointikriteereiden toimivuus varmistuu käytännön työssä, siksi niitä on voitava muuttaa tarpeen niin vaatiessa. 

Suunnitelman mukaan uudistetut kaksipäiväiset kokeet olisi mahdollista järjestää kevään 2027 tutkinnossa. Aikataulu on sopiva, koska uudistunut koe noudattaa nykyistä opetussuunnitelmaa.

Uudistuksen myötä kokeet ottavat entistä paremmin huomioon jatko-opintojen vaatimukset. Kokeiden uudistuksen myötä suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeet vastaavat nykyistä paremmin opetussuunnitelman tavoitteisiin. Koe on jo nykyisinkin huomattavan vaativa. Vaatimustason tulisi pysyä ennallaan, mitä myös kokeen tehtävä kypsyyden jatko-opintokelpoisuuden mittaamiseksi edellyttää.