ÄOL lähetti opetusministeri Henrikssonille ja kansliapäällikkö Lehikoiselle 27.11.2023 kannanoton peruskoulun äidinkielen ja kirjallisuuden tuntijaosta ja lisätunneista.

PERUSKOULUN ÄIDINKIELEN JA KIRJALLISUUDEN VAHVISTAMINEN

Arvoisa opetusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa kansliapäällikkö Anita Lehikoinen

Äidinkielen opettajain liitto on pitkään kantanut huolta suomalaisten lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaidon tason heikkenemisestä. Yhteiskunnassa vaaditaan kuitenkin yhä parempia ja monipuolisempia taitoja. Haaste on tätä taustaa vasten iso.

Nykyinen peruskoulun tuntijako on vuodelta 2012. Se on monin osin vanhentunut eikä vastaa riittävästi luku- ja kirjoitustaidon opiskelun vaatimuksiin. Tuntijakoa on uudistettava kokonaisvaltaisesti, jotta luku- ja kirjoitustaidot paranevat. Siksi pidämme tärkeänä, että valtioneuvosto antaa tällä hallituskaudella uuden asetuksen perusopetuksen tuntijaosta.

Hallitusohjelmassa olette päättäneet eräiden oppiaineiden lisätunneista. Emme voi yhtyä näkemykseen, jonka mukaan lisätunnit sijoitetaan alakouluun. Alakoulussa on tällä hetkellä lähes 80 % peruskoulun äidinkielen ja kirjallisuuden tunneista (minimimäärä 32 tuntia). Mielestämme suurin hyöty lisätunneista saataisiin sijoittamalla ne yläkouluun, jossa opetusta on tällä hetkellä vähän (minimimäärä 10 tuntia).

Olemme kuitenkin ilahtuneita siitä, että hallitusohjelmassa halutaan panostaa perustaitoihin: luku-, kirjoitus- ja laskutaitoon. Tämä on todellakin tarpeen. Suomessa on moniin muihin Euroopan maihin verraten varsin niukasti äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta – esimerkiksi Virossa äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta on puolet enemmän, ja siellä kieli ja kirjallisuus ovat omat oppiaineensa.

Erityisesti 9.-luokkalaisten luku- ja kirjoitustaidon opetusta on syytä vahvistaa, jotta voidaan taata hyvät valmiudet jatkaa opintoja toisella asteella. Nuoria ympäröivä tekstimaailma muuttuu yhä monimuotoisemmaksi ja haastavammaksi, joten nimenomaan yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen lisääminen on tarpeen.

Kiinnostus lukemista kohtaan vähenee merkittävästi yläkoulun aikana, kun muut aktiviteetit alkavat kiinnostaa nuoria enemmän. Tämäkin puoltaa sitä, että nimenomaan yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta on syytä lisätä.

Lisätuntien tehoa vahvistaa se, että yläkoulussa lukemisen ja kirjoittamisen opettajana on oman aineensa ehdoton asiantuntija, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. Kaikki luokanopettajat eivät valitettavasti ole erikoistuneet äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen. Äidinkielen opettajain liitto kannattaa myös lämpimästi sitä, että aineenopettajat opettavat äidinkieltä ja kirjallisuutta 5. ja 6. luokalle, kuten esimerkiksi vieraiden kielten opetuksessa usein toimitaan.

Ministeri Sanni Grahn-Laasonen käynnisti Suomessa vuonna 2017 Kansallisen Lukutaitofoorumin, sittemmin Lukuliikkeen. Monivuotisen ja laajan asiantuntijatyön tuloksena laadittiin kansallinen lukutaitostrategia ja lukutaito-ohjelma, jotka sisältävät monipuolisesti toimia koko yhteiskunnan luku- ja kirjoitustaidon kehittämiseksi. On erittäin tärkeää, että näiden suunnitelmien toteuttamiselle Opetushallituksessa taataan pysyvät resurssit (henkilöresurssit ja rahoitus). Esimerkiksi jo käynnistyneet Lukevat koulut, Lukevat päiväkodit ja Lukevat kunnat tukevat mainiosti koulun työtä luku- ja kirjoitustaidon opettamisessa.

Ystävällisesti tervehtien

Irene Bonsdorff                                                             

puheenjohtaja

Sari Hyytiäinen                                                             

toiminnanjohtaja

Äidinkielen opettajain liitto ry