Työtä työajalla, vai miten se nyt olikaan?

9.5.2019


Opettajan on hämmästyttävän helppoa olla aina töissä. Samalla kun arvostamme omaa pedagogista vapauttamme, voimme uuvuttaa itsemme tekemällä töitä missä ja milloin tahansa.

Suomen kielen ja kirjallisuuden opettajille ollaan tunnetuista syistä kateellisia. Muiden opettajien silmissä näyttää siltä, että teemme muita lyhyempää päivää samalla palkalla. Vuosien ja vuosikymmenien ajan olemme saaneet todistella, että työmme on enemmän kuin pelkkää oppituntien pitämistä.

Jokainen meistä tekee työtään itselleen mieluisalla tavalla. Työolosuhteet, työn kuormittavuus ja työn vaativuus ovat jokaisella omanlaisensa. Peruspalkkaa vastaavan työn määrän tulisi kuitenkin kaikilla olla lukuvuoden aikana kutakuinkin sama. Tuolla työllä tarkoitan aivan kaikkea opettajan työhön kuuluvaa. Erityisesti kannattaa huomioida se työ, joka ei mitenkään ole sidoksissa opetettavaan aineeseen eikä opetusvelvollisuuteen. Ja jota määrätään meille vuosittain lähes pidäkkeettömästi. 

Opetusalan virka- ja työehtosopimuksessa on omat hyvät puolensa, mutta yhtä perustellusti voidaan todeta, että se ei kaikilta osin vastaa nykyajan tarpeisiin. Varsin usein törmätään tilanteisiin, joissa työnantajien ja työntekijöiden edustajat ovat eri mieltä siitä, miten sopimusta pitäisi tulkita.

On siis mahdollista, että opetusvelvollisuustyöajan sijaan esimerkiksi vuosityöaika huomioisi opettajan työn paremmin. OAJ:n valtuusto hyväksyikin viime marraskuussa toimintasuunnitelman, johon on kirjattu mm. työaikajärjestelmien uudistaminen paikallisia kokeiluja käynnistämällä. Kokeilujen vakinaistaminen ei ole OAJ:n tavoite.

OAJ:n tavoitteena on pitkään ollut opetusvelvollisuuteen perustuvan työaikajärjestelmän kehittäminen. Kuten aina sopimustoiminnassa, kehittämisen tulee tapahtua yhteistyössä työnantajien kanssa. Esimerkiksi perusopetuksen vuosityöaikakokeilusopimuksesta OAJ ja KT neuvottelivat usean vuoden ajan. Valtakunnallinen raamisopimus paikallisten kokeilusopimuksien pohjaksi ei ollut OAJ:n kaikkien tavoitteiden mukainen, mutta jos jotakin uutta haluaa kokeilla, neuvotteluissa joutuu usein tyytymään kompromisseihin.

Parhaillaan menossa olevat perusopetuksen vuosityöaikakokeilut ovat tarpeellinen osa työnantajan kanssa käytäviä neuvotteluita, jotta voidaan löytää yhteinen ymmärrys molempien osapuolten tavoitteita huomioon ottaville sopimuspykälille. OAJ:n näkökulmasta kokeilu on jo osoittanut, että monia työnantajan ja OAJ:n tavoitteita voidaan ottaa huomioon myös opetusvelvollisuustyöaikaa kehittämällä.

Arvostan niitä opettajia, jotka ovat päättäneet osallistua vuosityöaikakokeiluun. Jos kokeilussa tulee eteen ongelmia, tulee niistä kertoa omalle pääluottamusmiehelle viipymättä. OAJ:n tulo- ja palkkapoliittinen toimikunta ja hallitus seuraavat kokeiluja ja analysoivat kokeilukouluista saatavaa tietoa säännöllisesti. Samoin OAJ neuvottelee kokeilujen aikana esiintyvien ongelmien ratkaisemisesta sekä paikallisesti että keskustasolla.

Jos vuosityöaikakokeilun aloittaminen on ajankohtaista sinun työpaikallasi, suosittelen käymään Äidinkielen opettajain liiton nettisivuilla. Siellä julkaistiin keväällä 2018 suositukset vuosityöaikakokeiluun osallistumisen edellytyksiksi. Samalla kannustan kokeiluun osallistuvia jäseniämme olemaan tarkkana sitomattoman työajan osuuden suhteen. Sitomattoman työn prosenttiosuuden määrittelyn tulee perustua todelliseen tarpeeseen siten, että opettajalla on kaikissa tilanteissa aikaa huolelliseen suunnitteluun ja muuhun oppituntien ulkopuoliseen työhön.

Nykyisten päätösten mukaan viimeisetkin perusopetuksen vuosityöaikakokeilut päättyvät vuonna 2023. On täysin mahdollista, että kokeilu osoittaa, että se ei sovi meille. Kokeilematta sitä ei kuitenkaan voi tietää. Tuloksia odotellessamme kannustan kaikkia opettajia pitämään huolta omasta jaksamisesta: kenenkään ei tarvitse olla aina töissä.

Jaakko Sarmola on Äidinkielen opettajain liiton hallituksen varapuheenjohtaja.