Mitä se onkaan se työ?

23.5.2018


Opettajan työ on yllättävän vaikea selittää. Milloin sitä tehdään? Missä sitä tehdään? Miten sitä tehdään?

On hienoa, että suomalaista koulua arvostetaan ja opettajan tekemää työtä kunnioitetaan. Jokaisella koulun käyneellä on oma näkemyksensä siitä, miten koulua tulisi kehittää ja mitä koulussa pitäisi opettaa. Ongelmaksi tämä muodostuu silloin, kun ideat perustuvat subjektiivisiin näkemyksiin vuosikymmenten takaisista kokemuksista.

Meillä opettajilla tulisi olla yhteinen näkemys siitä, mitä teemme, kun opetamme. Meillä pitäisi olla yhteinen käsitys siitä, mitkä kuuluvat tehtäviimme ja mitkä eivät kuulu. Meidän pitäisi pystyä yhdessä määrittelemään oma tehtävänkuvamme ja tekemään se näkyväksi myös muille.

Suurin osa meistä saa edelleen palkkansa pelkästään sen perusteella, montako oppituntia viikossa pidämme. Palkkaan ei tällä hetkellä automaattisesti vaikuta esimerkiksi se, millaisia oppimisvaikeuksia oppilailla on, eikä se, millaisia ovat ryhmäkoot. Yhtä vähän palkkaan vaikuttaa nykyisellään se, kuinka paljon meidän pitää tehdä yhteistyötä huoltajien tai viranomaisten kanssa. Ja vaikka kuinka käyttäisimme aikaa oman opetuksemme kehittämiseen, palkka ei muuksi muutu.

Kun yhdistetään epäselvä yhteinen käsitys omista tehtävistämme siihen, että palkanmaksun perusteet tuntuvat vastaavan koulun muuttuvaan arkeen entistä vähemmän, on lopputulos epäilyttävä. Tehtävänkuvalle, työajalle ja palkkaukselle tulisi tehdä jotain. Tai ainakin voitaisiin kokeilla jotakin muuta.

Yhdeksi ratkaisuksi on esitetty perusopetuksen vuosityöaikaa. Ammatillisessa koulutuksessahan siihen ollaan jo siirtymässä. Perusopetuksen osalta vuosityöaika on näyttäytynyt useissa eri keskusteluissa pelottavana tai taianomaisena ratkaisuna kaikkiin ongelmiin. Samalla puheenvuoroihin on sisältynyt aimo annos tarkastamattomia faktoja. Onneksi olen kuullut myös paljon asiaperusteita puolesta ja vastaan.

Ensi syksystä alkaen muutamassa kunnassa alkaa kolmivuotinen perusopetuksen vuosityöaikakokeilu. Kaikkiaan kokeilu koskee arviolta pariakymmentä koulua ja niistä tänä vuonna alle kymmentä. Jos liittomme jäsenet suunnittelevat kokeiluun osallistumista, olemme julkaisseet kotisivuillamme suositukset kokeiluun osallistumisen edellytyksiksi.

Vuosityöajan tulee ottaa huomioon kaikki opettajan tekemä työ. Kaikki työ tulee tehdä työajalla, ja kaikki työ on korvattava. Työn tekemiseen on varattava riittävästi aikaa, ja kaikki äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan tekemät tehtävät tulee hyväksyä hänen työkseen. Näitä tehtäviä ovat mm. oppilaan kirjoittamien tekstien lukeminen ja arviointi sekä median, nykykirjallisuuden ja muun kulttuurin seuraaminen opetuksen toteuttamisen edellyttämässä laajuudessa. Niihin tehtäviin, joita opettaja hoiti ennen kokeilua, tulee varata vähintään saman verran aikaa ja rahaa myös kokeilun aikana. Sitomattoman työajan tulee olla koko kokeilun ajan vähintään 40 %.

Sidottu ja sitomaton työaika ovat herättäneet hämmentyneitä kysymyksiä. Vuosityöaikakokeilussa äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan sidottu työaika olisi 60 %. Työviikkoa kohden kokeilussa jäisi 19,89 tuntia sidottua työtä, joka on lukuvuoden aikana 756 tuntia. Tämä on vertailukelpoinen työmäärä verrattuna nykytilaan. Kokeilun aikana maksettava palkka vastaisi nykyistä 2,5 ylitunnin mukaista palkkaa, eli palkka nousisi.

Sidotun työajan lisäksi vuosityöaikakokeilussa on vuotuinen ys-aika, kiky-aika ja vesot kuten nykyäänkin, yhteensä 156 tuntia vuodessa. Aikaan ja paikkaan sitomatonta työaikaa äidinkielen ja kirjallisuuden opettajalle jäisi 608 tuntia lukuvuodessa eli 16 tuntia työviikossa.

Samalla kun pohditaan työstä maksettavia korvauksia, on syytä muistaa opetussuunnitelmien sekä työ- ja virkaehtosopimuksien välinen suhde. Viime vuosien opetussuunnitelmauudistuksien varjolla opettajille on alettu sälyttää kaikenlaisia tehtäviä. Välillä tuntuu siltä, että kouluissa ei tapahdu mitään, mitä ei voisi selittää uusilla opetussuunnitelmilla.

Todellisuuden pitäisi kuitenkin olla yksinkertaisempi. Vaikka opsit ovatkin uusia ja edelleen normatiivisia asiakirjoja, eivät ne silti ole kertakaikkisen käänteentekeviä. Opettajan kannalta tärkeimpänä pitää muistaa, että meidän palvelussuhteemme ehdoista on sovittu vain virka- ja työehtosopimuksissa. Nekin ovat normina noudatettavia asiakirjoja.

Kun siis seuraavan kerran saat uuden työtehtävän, varmistathan aluksi, että saat siitä sopimuksen mukaisen korvauksen. Korvaus voi olla aikaa tai rahaa tai molempia, mutta ilman korvausta et saa jäädä. Ei ole olemassa mitään tehtävää, joka opettajan tulisi tehdä korvauksetta omalla vapaa-ajallaan. Työnantajalla on toki oikeus määrätä vaikkapa valmistelemaan jokin työpaja tai asiakirja, mutta kaikki työ on yksiselitteisesti aina korvattava niin kuin sopimuksiin on kirjattu.

 

Jaakko Sarmola on Äidinkielen opettajain liiton hallituksen varapuheenjohtaja.