Yhdessä – tiimityössä on voimaa

Anne Helttunen
16.3.2017


On kunnia saada kirjoittaa äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien ammattilehteen Suomi 100 -juhlavuonna.

Vuoden teemana on yhdessä, ja juhlavuosi näkyy monin tavoin myös ÄOL:n toiminnassa:  Pikku-Finlandia-kirjoituskilpailun esseet laaditaan suomalaisesta kirjallisuudesta, Suomalaisessa kirjoituskilpailussa pohditaan Suomea ja suomalaisuutta, Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumissa puhutaan kielestä ja kirjallisuudesta 100-vuotiaassa Suomessa, muutamia esimerkkejä mainitakseni.

Yhdessä saamme enemmän kuin yksin aikaan, yhdessä olemme vahvempia vaikuttamaan kuin yksin. Yhdistystoiminnassa tämä toteutuu hienosti – myös ÄOL:ssä. Teemme oppimateriaaleja, kuten 9. luokan valtakunnallisia kokeita, preliminäärejä, Ylioppilastekstejä-kirjaa ja sähköistä materiaalia tiimityönä, toistemme ideoita ja ajatuksia täydentäen. Lopputulokset ovat yhteistyön, eivät sooloilun, tuloksia.

Yhdessä kykenemme myös vahvaan vaikuttamiseen. ÄOL onkin ottanut kantaa moniin opetuksen asioihin ja laatinut lausuntoja – usein yhteistyökumppanien kanssa. Kannanotoilla on ollut myös vaikutusta. OAJ:lle lähetettiin SUKOL:n ja S2-opettajien kanssa kirjelmä opetusvelvollisuuksista – tuloksena, ettei järjestelmää lähdetä nyt avaamaan –, oppilaitoskirjastojen ja yleisen kirjaston yhteistyö saatiin uuden kirjastolain esitykseen yhdessä Opetushallituksen ja Suomen Koulukirjastoyhdistyksen kanssa. Seuraavaksi tarkoituksena on lähestyä S2-opettajien kanssa OAJ:tä (miten palkkauksessa otetaan huomioon se, että oppitunneilla eriytetään opetusta eri oppimäärien mukaan?), opetus- ja kulttuuriministeriötä ja yliopistoja (otetaanko äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan opinnoissa tarpeeksi huomioon myös S2-opetuksen näkökulma?) ja kustantajia sekä muita pedagogisia järjestöjä (miten kielitietoisuus saadaan osaksi kaikkien oppiaineiden opetusta?). Näissä kaikissa hankkeissa tarvitsemme muiden järjestöjen apua.

Lähitulevaisuudessa joudumme ottamaan kantaa niin ylioppilaskokeen uudistamiseen, korkeakouluvalintoihin kuin vuosityöaikaan siirtymiseenkin. Näiden kaikkien asioiden ratkeaminen vaatii perusteellista keskustelua ja suunnittelua – yhdessä eri toimijoiden kanssa. Itse näen, että ylioppilastutkintoa tulee edelleen kehittää mittaamaan lukion tavoitteiden saavuttamista. Lukiosta ei pidä tehdä kolmen vuoden preppauskurssia eikä yo-kokeesta pääsykoetta. Ammatilliselta puolelta täytyy olla yhtäläinen mahdollisuus hakea kolmannelle asteelle, ja soveltuvuuskokeitakin tarvitaan edelleen monille aloille, esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalle. Ns. korkeakoulujen johdantokurssien suorittaminen jo lukio- tai ammattiopintojen rinnalla voisi olla yksi hyvä tie jatko-opintoihin. Tämä tarkoittaisi yhteistyötä toisen ja kolmannen asteen oppilaitosten välillä.

Kiitos Etelä-Pohjanmaan äidinkielen opettajien talvipäivätiimille upeasta ohjelmasta ja sujuvista järjestelyistä! Odotan jo innolla ensi tammikuussa Tampereella pidettäviä talvipäiviä. Nämä eri puolilla Suomea järjestettävät koulutuspäivät tuovat hienolla tavalla yhteen niin päivien järjestäjät kuin niille osallistuvat opettajatkin. Päivillä saadaan työhön uusia ideoita, jaetaan kokemuksia ja verkostoidutaan, tutustutaan. Talvipäivien järjestäminen yhdessä oman paikkakunnan opettajien kanssa antaa hyvän tilaisuuden paikallisyhdistyksen toiminnan virkistämiseen ja kehittämiseen. Meillä Kouvolassa tämä tilaisuus tulee kahden vuoden päästä.

Järjestö on juuri niin vahva kuin ovat sen taustalla vaikuttavat ihmiset. ÄOL:ssä halusimme kiittää pitkäaikaisesta, liittoa ammattitaitoisesti ja suurella sydämellä eteenpäin vieneestä työstään toiminnanjohtajaamme Anne Helttusta, joka on toiminut ÄOL.ssä jo vuodesta 1989 asti. Annelle myönnettiin itsenäisyyspäivänä 2016 Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansioristi, joka luovutettiin Seinäjoella vuosikokouksen yhteydessä. Kiitos, Anne, vielä kerran!

Hyvää juhlavuotta kaikille äidinkielen ja kirjallisuuden opettajille!