Uusin Virke

PÄÄKIRJOITUS Virke 2/2019

Jaana Ristimäki

 

”Mutta työ se sentään on hauskinta elämässä.”

Tänä vuonna Minna Canthin syntymästä tulee kuluneeksi 175 vuotta. Tämän Virkkeen numeron kannessa liihottelee Sampsa Pellervoinen Minna Canthin sadun inspiroimana. Kunnioitamme Canthin perinnettä sivistyksen vaalijana nostamalla esiin hyväksi havaittuja lukemaaninnostamisvinkkejä. Voisiko meidänkin kouluumme rakentaa lukunurkan? Innostuisivatkohan nuoret treenaamaan lukukuntopiirissä? Kannattaa hyödyntää myös Marja-Leena Kolin ja Pirjo Vaittisen vinkit lukiolaisten lukutaidon ja lukemisen funktioiden tarkasteluun.

Ensimmäiset äidinkielen sähköiset ylioppilaskokeet tältä lukuvuodelta ovat nyt takana päin. Onnittelut kaikille kovasta puristuksesta, jota on vaadittu niin abiturienteilta kuin opettajiltakin. Uusi koe on herättänyt paljon kysymyksiä siitä, mihin suuntaan oppiaineemme on menossa. Millaista lukemisen ja kirjoittamisen taitoa kokeessa tarvitaan ja kuinka paljon se määrittää sitä, mitä tunneilla ehditään tehdä? Päivi Junttila-Csonka on kirjoittanut tähän lehteen artikkelin, jossa hän on selvittänyt, millaisia tekstitaitoja jatko-opinnoissa tarvitaan. Hän pohtiikin, tulisiko luovan kirjoittamisen osuutta lisätä lukio-opinnoissa. 

Yksi konkreettinen muutos uudessa ylioppilaskokeessa on alkanut kuitenkin määrittää niin äidinkielen opettajan kuin lukiolaisenkin arkea: vastauksiin vaaditut merkkimäärät eivät ole varsinaisesti herättäneet varauksetonta ihailua opettajien saati opiskelijoiden keskuudessa. Onko kirjoittamisen ilon suurin lähde nykylukiolaiselle merkkimäärän täyttyminen? Yhteensä 16 000 merkin ylioppilaskokeiden äärellä ei ole ihme, jos itse kutakin alkaa vähän uuvuttaa. ÄOL:n lukioryhmä teetti kyselyn opettajien kokemuksista sähköiseen ylioppilaskokeeseen liittyen ja tuloksia on nähtävissä tässä numerossa. Kannattaa lukea juttu tarkkaan ja jättää vaivihkaa lehti kyseinen aukeama avattuna lojumaan opettajainhuoneen kahvipöydälle, erityisesti jos matala opetusvelvollisuus vielä joitakuita kollegoja jaksaa kismittää.

Näkökulmaa opettajien työmäärään ja työssäjaksamiseen tuo myös ammatillisella puolella toteutettava kysely, jonka tämänhetkisiä tuloksia raportoi Kaisa Jänis. Reformin pääajatus osaamisperusteisuudesta tuntuu kauniilta, mutta toteutusta olisi pitänyt suunnitella enemmän. Kyselyn vastauksissa vedotaankin: ”Kyselkää opettajilta ja opiskelijoilta, miten menee ja mikä ei toimi, ja mitä käytänteitä on pakko ottaa taas käyttöön; älkää kyselkö johdolta näitä asioita.”