Esiintyjät

Jussi Hiltunen on lappilainen, palkittu elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja. Hiltusen ”Armoton maa” (2017) voitti parhaan ohjauksen palkinnon Pietarin kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla ja tuomariston palkinnon Italian ”Nuovo Cinema Europa of Genoa” -festivaaleilla. Tällä hetkellä tuotannossa on mm. tv-sarja Sorjonen III. Hiltusen työpaja rakentuu tekijyyden asiantuntijuuden ympärille: Hiltunen tietää, millä keinoin elokuva kertoo tarinaa.

Saara Jantunen on sotatieteiden tohtori, Maanpuolustuskorkeakoulun informaatiovaikuttamisen asiantuntija ja tutkija. Ennen uraa puolustusvoimissa Jantunen työskenteli englannin opettajana. Jantusen teos “Infosota” (2015) toimii tietopankkina propagandasta, sananvapaudesta, vihapuheesta ja informaatiovaikuttamisesta myös opettajille. Jantunen tuntee kertomusten vaarat, kognitiiviset harhat ja tunnistaa työkseen tarinallisuutta, jossa informaatiovaikuttamista käytetään vallankäytön välineenä.

Irene Kangasniemi on lappilainen kuvataiteilija, tarinamestari, käsityöläinen ja matkailualan yrittäjä. Irene kertoo: ”Kun yhdistän nykyisessä työssäni luonnonmateriaalista valmistettuun tuotteeseen tarinan, niin silloin liitän siihen osan Lappia ja sen eksotiikkaa. Minua on aina kiehtonut Lapin luonnonmateriaalien kauneus ja esineiden hiljaiset tarinat. Luojan luomat luontokappaleet – kasvit, puut, kivet – ovat muotoilua parhaimmillaan. Lappi on myös täynnä tarinoita, jotka kertovat ihmisten, eläinten ja kasvien selviytymisestä vuodenaikojen kierrossa.” Lue lisää: https://hornwork.fi/index.php/home.

Tuuli Kinnunen on pitkän linjan matkailun ammattilainen. Kinnunen on työuransa aikana nähnyt matkailun maailman niin tonttulakin, kypärän kuin toimistonutturan alta ja kaikissa rooleissa yhtäläistä on tarinoiden merkitys. Kinnusen työnantaja Lapland Safaris on Pohjois-Euroopan suurin ohjelmapalveluyritys ja on osa Lapland Hotels konsernia.  

Kuva: Veikko Somerpuro

Maria Laakso on dystopia- ja nuortenkirjallisuudentutkija ja tutkijatohtori Tampereen yliopistosta. Hän toimii mm. Lastenkirjainstituutin hallituksessa sekä Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjapalkinnon raadissa. Laakson syksyllä 2019 julkaistu teos ”Taltuta klassikko” sijoittui nuorten sarjan toiselle sijalle Ihan totta ‑tietokirjakilpailussa. Kirjassa taltutetaan kahdeksan kotimaista klassikkoteosta, mm. Aino Kallaksen Sudenmorsian, Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ja Väinö Linnan Tuntematon sotilas, ja näin ollen se on äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien sekä opiskelijoiden ehdoton täsmätyökalu. Tarkempi biografia: http://www.uta.fi/ltl/yhteystiedot/henkilokunta/laakso.html.

FT, dosentti Toni Lahtinen on kirjallisuudentutkija ja runoilija. Hänen väitöskirjansa Maan höyryävässä sylissä (2013) käsitteli Timo K. Mukan tuotantoa. Parhaillaan Lahtinen tutkii ympäristöriskien ja katastrofien kuvauksia suomalaisessa nykykirjallisuudessa (Suomen Akatemia 2017-2020). Vuonna 2019 Lahtiselle myönnettiin vuoden runousteko -palkinto kirjallisesta äänilevystä Luontorunoja. Katso lisää: https://www.tuni.fi/fi/ajankohtaista/ilmastokirjallisuus-kasvoi-rajahdysmaisesti.

Anne-Mari Lampela on graafisen alan yrittäjä ja erikoistunut graafisen alan palveluihin sekä tuotteisiin, kuten postikortteihin, piensisustustuotteisiin ja maalauksiin. Anne-Mari kertoo: "Tarinallisuus työssäni perustuu kuvalliseen kerrontaan. Kuvitusteni taustalla on usein minulle hyvin henkilökohtainen tarina. Kuvallisen tarinankerronnan tyyliäni voisi sanoa runsaaksi. Pidän yksityiskohdista sekä kolorismista. Värien ja pienten yksityiskohtien avulla pystyn sisällyttämään kokonaisuuteen ”sivujuonia”. Niiden ei tarvitse avautua kokijalleen heti ensisilmäyksellä. Parhaimillaan yksityiskohdat antavat löytäjälleen ahaa-elämyksen ja pienen palkinnon siitä, että on hiljentynyt hetkeksi teoksen äärelle ja lukenut kuvaa."

Pia Lumme toimii Lukuliikkeen koordinaattorina Opetushallituksessa. Hän kokoaa yhteen ja koordinoi valtakunnallista lukemisen kehittämistä Suomessa. Lukuliike on hallitusohjelmaan kirjattu lukemisen ohjelma ja kansanliike, joka haastaa kaikki mukaan edistämään lukemista ja tartuttamaan lukuintoa! Lumme uskoo, että tarinallisuudessa on voimaa, jonka ilosanomaa kannattaa pitää esillä.

Kuva: Ville Palonen

Kirjailija Tittamari Marttinen puhuu talvipäivillä tarinallisuudesta vankalla luovan alan kokemuksella. Hän on julkaissut lasten- ja nuortenkirjoja sekä lyhytproosaa ja runoja aikuisille. Hänelle on myönnetty kahdesti Arvid Lydecken kirjallisuuspalkinto. Hän on toiminut monissa kirjallisen alan luottamustehtävissä. Vuosina 2014–2016 Marttinen työskenteli Taiteen edistämiskeskuksen nimeämänä lastenkulttuurin läänintaiteilijana Varsinais-Suomen alueella ja Rovaniemellä. Marttinen harrastaa lukemista, matkailua, ulkoilua ja elokuvia – tarinallisia aktiviteetteja.

Miksi Aristoteles kurkkii olkapään takaa Risto Pyykön kirjoittaessa? Mihin saksalaiskirjailija Gustav Freytagia tarvitaan Lapin Kansan avokonttorissa? Risto Pyykkö kirjoittaa Lapin Kansaan pitkiä juttuja ja on voittanut niillä useita valtakunnallisia palkintoja. Monet Pyykön jutut kertovat laajasti ja elävästi Lapin ihmisistä, ilmiöistä, historiasta ja tarinoista. Lapista löytää jatkuvasti uusia tarinoita kirjoitettavaksi, vaikka niitä on kerrottu jo iät ja ajat. Voit tutustua lisää Risto Pyykköön katsomalla hänestä tehdyn haastattelun, joka löytyy  KalevaMedian linkistä “Ihmiset sanojen takana”: https://www.kalevamedia.fi/ihmiset/.

Kasimir Sandbacka on filosofian tohtori ja kirjallisuuden postdoc-tutkija Oulun yliopistossa. Sandbacka on väitellyt Rosa Liksomin tuotannosta ja on mukana "Tove Janssonin tuotannot" -hankkeessa. Sandbackan uusin tutkimushanke tarkastelee Euroopan sodanjälkeistä historiaa, aatemaailmaa ja metamodernismia suomalaisessa nykykirjallisuudessa mm. uusvilpittömyyden ja totuuden jälkeisen ajan kannalta. Tarkempi biografia: https://www.oulu.fi/yliopisto/tutkija/kasimir-sandbacka.

Mitä äidinkieli merkitsee saamelaisille? Siitä kertoo Tiina Sanila-Aikio, joka tunnetaan paitsi vahvana vaikuttajana saamelaiskäräjillä niin myös aktiivisesta työstään kolttasaamen kielen ja kulttuurin edistäjänä. Sevettijärveltä lähtöisin oleva Sanila-Aikio on työskennellyt opettajana Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa Inarissa sekä ollut aktiivinen kielen käännös- ja oppimateriaalityössä. Hän on esiintynyt monissa yhteyksissä niin perinteisen kolttasaamelaisen leuddin kuin modernin rock-musiikinkin taitajana. Katso lisää Tiina Sanila-Aikiosta: https://www.samediggi.fi/puheenjohtaja/.