ÄOL ry

Äidinkielen opettajain liitto on perustettu vuonna 1948. Liiton perustamisasiakirja on allekirjoitettu 29.2.1948 mutta liitto hyväksytty yhdistysrekisteriin vasta seuraavan vuoden puolella 7.1.1949.

Jo ennen liiton perustamista äidinkielen opettajat olivat tehneet yhteistyötä jo pitkään, jollain tasolla järjestäytyneesti jo vuosisadan alusta asti. Aluksi sekä suomen että ruotsinkieliset äidinkielen opettajat kokoontuivat yhdessä, vuonna 1923 kielet jakaantuivat ja suomenkieliset opettajat ryhtyivät kokoontumaan keskenään.

Äidinkielen opettajain liiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Helsingin suomalaisen lyseon yliopettaja ja kirjallisuuden tutkija V. A. Haila, joka oli myös yksi järjestön perustajista.

ÄOL:n ensimmäisinä vuosina keskityttiin äidinkielen opetuksen kehittämiseen, yhteistyöverkostojen luomiseen ja jäsenkunnan kartuttamiseen. Aluksi jäsenistö koostui lähinnä yliopistomiehistä ja pääkaupunkiseudun oppikoulujen opettajista. 1950-luvulla jäsenkuntaan liittyi myös korkeakoulujen, seminaarien, kansanopistojen sekä kauppa- ja ammattioppilaitosten opettajia.

1960-luvulla perustettiin liiton ensimmäinen paikallisjärjestö Jyväskylään, sieltä tuli liiton hallitukseen myös ensimmäinen pääkaupunkiseudun ulkopuolinen jäsen. Vuoteen 1965 liiton hallitus oli täydentänyt itse itseään ilman vuosikokousta. Jäsenistön tyytymättömyys johtamistapaan puhkesi vuoden 1967 vuosikokouksessa, jossa vaadittiin demokraattisempaa ja avoimempaa tapaa johtaa liittoa ja jäsenistölle – myös maakunnissa työskenteleville – mahdollisuutta vaikuttaa enemmän toimintaan.

Vuoden 1968 vuosikokous hyväksyikin liitolle uudet säännöt, joissa hallituksen valinta siirtyi vuosikokoukselle. Samalla päätettiin, että puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kerrallaan aina kaksi vuotta ja hallituksen jäsenten kolme vuotta. Sama käytäntö on edelleen voimassa sillä lisäyksellä, että jäsen voi toimia hallituksessa peräkkäin korkeintaan kuusi vuotta.

Sääntömuutos lisäsi myös paikallisyhdistysten vaikutusmahdollisuuksia. Perustettiin liiton neuvottelukunta, johon kuului hallituksen lisäksi yksi edustaja jokaisesta paikallisyhdistyksestä. Jyväskyläläisten jälkeen paikallisyhdistyksiä perustettiin 1960- ja 1970-luvulla ahkerasti ympäri Suomen. Neuvottelukunnan tarkoituksena oli toimia liiton hallituksen ja paikallisyhdistysten keskustelu- ja tapaamisfoorumina. Neuvottelukunta toimii edelleenkin, siihen kuuluu hallituksen lisäksi edustajat liiton 23 paikallisyhdistyksestä ja Suomi toisena kielenä -opettajista.
 

Toimisto

1960-luvun loppupuolella liiton toiminta oli kasvanut niin paljon, että voitiin vuokrata oma toimisto ja palkata osa-aikainen toiminnanjohtaja. Toimitilat löytyivät osoitteesta Annankatu 29 A 16 ja ensimmäiseksi toiminnanjohtajaksi palkattiin FK Yrjö Larmola. Vuonna 1974 toimistoon palkattiin vielä toimistosihteeri, jonka tehtäväksi tuli juoksevien asioiden lisäksi talouden hoitaminen ja kirjanpito.

Oma toimisto liitolle ostettiin vuonna 1977 Nervanderinkatu 12:sta. Silloin liiton täysipäiväisenä toiminnanjohtajana toimi Matti Sinko. Kun Nervanderinkadun tilat kävivät ahtaiksi, liitto osti sadan neliön toimiston Malmilta Vilppulantie 2:sta. Malmilta muutettiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuokralaiseksi ensin Ritarihuoneen B-rapun kolmanteen kerrokseen ja sitten nykyiseen toimistoon Mariankatu 7:ään.
 

Koulutusta

Äidinkielen opettajain liiton ensimmäiset viralliset opintopäivät pidettiin Helsingin III tyttökoulussa elokuussa 1951. Sen jälkeen koulutustilaisuuksia järjestettiin sekä itsenäisesti että eri yhteistyökumppaneiden kanssa eri puolilla Suomea. Mm. Jyväskylän kesäyliopiston kanssa järjestettiin 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa äidinkielen opettajien opintopäiviä, joiden pituus oli parhaimmillaan kymmenen päivää.

Vuonna 1964 ÄOL alkoi järjestää kesäkoulutuspäiviä yhdessä Lappeenrannan kesäyliopiston kanssa. Päivien johtajaksi tuli lehtori Arvi Luukka, joka johti kesäyliopistoa oman toimensa ohessa. Lappeenrannan kesäpäivistä muodostui vähitellen käsite, erityisesti sen jälkeen, kun päivien yhdeksi ohjelmaksi tuli väittelyn Suomen mestaruuskilpailu. Yhteistyö Lappeenrannan kesäyliopiston kanssa loppui vasta vuonna 1996. Sen jälkeen ÄOL on järjestänyt kesäseminaarinsa yhdessä Opetushallituksen kanssa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumia järjestettiin ensin Järvenpäässä ja sitten Helsingissä.

Jo toiminnan varhaisessa vaiheessa vakiintui tapa järjestää pieni seminaari aina tammikuussa pidettävän vuosikokouksen yhteyteen. Alussa vuosikokouksia ja niihin liittyviä talvipäiviä pidettiin vain Helsingissä. Myöhemmin jaettiin vuorot niin, että joka toinen vuosi kokous oli Helsingissä ja joka toinen vuosi jossakin muualla Suomessa. Viimeiset 15 vuotta kokouspaikat ovat vaihdelleet vapaasti. Paikallisyhdistykset ympäri Suomen ovat aktivoituneet järjestämään talvipäiviä.
 

Julkaisutoimintaa

Liitto ryhtyi julkaisemaan oma vuosikirjaa vuonna 1952. Alussa kirjan sisältö muodostui lähinnä edellisen vuoden kesäkoulutuspäivien luennoista ja pöytäkirjoista, myöhemmin ne profiloituivat eri teemoista julkaistuiksi täydennyskoulutusmateriaaleiksi. Joka vuosi ilmestyvä vuosikirja on edelleen tärkeä jäsenetu.

Oman lehden liitto sai vuonna 1964, lehden nimeksi tuli nimikilpailun jälkeen Virke. Virkkeen toimittamisesta on alusta asti huolehtinut liiton luottamusmiehistä koostuva toimitusneuvosto.

ÄOL perusti oman kustannusyhtiön Laatusana Oy:n vuonna 1989. Siihen asti liitto pyöritti pientä monistepalvelua, joka julkaisi monistemuotoista materiaalia äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tueksi. Laatusana on vuosien varrella laajentanut ja monipuolistanut julkaisuprofiiliaan. Erilaisten opetuskansioiden ja kirjojen lisäksi se julkaisee vuosittain mm. preliminäärikokeen abiturienteille ja 9. luokan valtakunnallisen kokeen.

Laatusana tekee myös yhteistyötä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Sanomapron kanssa. Ylioppilastekstejä-kirjan tekeminen yhdessä SKS:n kanssa aloitettiin jo vuonna 1948, silloin teoksen nimi oli Valioaineita. Myöhemmin kirjan nimi muuttui ensin Ylioppilasaineiksi ja on ylioppilaskokeen uudistuksen myötä, vuodesta 2007, se on ollut Ylioppilastekstejä. WSOY:n oppikirjaosaston kanssa aloitettiin Laatukirjasto-yhteistyö vuonna 1998 kun liitto täytti 50 vuotta. Laatukirjastossa on vuosien varrella julkaistu muutamia kymmeniä kirjallisuuden opetukseen sopivia klassikkoteoksia ja antologioita ja kahdeksan tietokirjaa. Lähes kaikkiin Laatukirjaston kirjoihin on myös laadittu oppilastehtäviä.

 

Äidinkielen

opettajain

liiton

puheenjohtajat

V. A. Haila (1948–1954)
Aimo Turunen (1954–1960)
Aulis Ojajärvi (1961–1967)
Yrjö Penttinen (1968–1971)
Urho Johansson (1972–1981)
Risto Kaipainen (1982–1989)
Anneli Kauppinen (1990–1993)
Leena Kirstinä (1994–1999)
Tuula Uusi-Hallila (2000–2004)
Mervi Murto (2005–2010)
Minna Harmanen (2011–2014)
Susanna Huhta (2014–2015)
Sari Hyytiäinen (2015–2021)
Jaakko Sarmola (2021 syyskausi)
Irene Bonsdorff (2022–)


Lähde: Risto Kaipanen, Irma Lonka, Juha Rikama: Siitäpä nyt tie menevi. Äidinkielen opettajain liitto 1948–1998. ÄOL 1998.