2010 voittajatyö Kuolemaantuomittu Akseli Koskela

Finalistit 2010

Pikku-Finlandian kaikkien aikojen voittajat

Vuoden 2010 Pikku-Finlandia-kilpailun voitti

TIIA KÄHÄRÄ

Etelä-Tapiolan lukiosta

esseellään Kuolemaantuomittu Akseli Koskela

Etelä-Tapiolan lukion opiskelija Tiia Kähärä voitti vuoden 2010 Pikku-Finlandia-kilpailun Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -teosta käsittelevällä esseellään Kuolemaantuomittu Akseli Koskela. Äidinkielen opettajain liiton ja Suomen Kirjasäätiön järjestämä Pikku-Finlandia-kilpailu järjestettiin tänä vuonna 26. kerran. Kilpailuun osallistui 47 hyvätasoista esseetä eri puolilta Suomea. Palkinto myönnettiin koleassa säässä Helsingissä Narinkkatorilla Kirjan ja ruusun päivänä 4.5.2009. Voittaja saa lahjaksi myös Parnasso-lehden vuosikerran.

Kilpailun loppuraadin jäseninä olivat Minna Harmanen (ÄOL), Sari Hyytiäinen (ÄOL), Lasse Koskela (Helsingin yliopisto), Pirjo Sinko (Opetushallitus), Jarmo Papinniemi (Suomen Arvostelijain Liitto) ja Tuula-Liina Varis (Suomen Kirjailijaliitto)

Onneksi meillä on kirjallisuus! Vaikka taivaalta sataisi pikku-ukkoja, meillä on kirjallisuuden aurinko – joka loisteellaan lämmittää ja valaisee meitä synkeimpinäkin hetkinämme. Onneksi meillä on lukevia ja kirjoittavia nuoria – kuten nämä 47 Pikku-Finlandia-kilpailuun osallistunutta nuorta.

Pikku-Finlandia-kilpailussa opiskelija voi osoittaa taitojaan sanankäyttäjänä, esseistisen tyylin hallintaa, omaperäisten näkökulmien kehittelyä ja ennen kaikkea syvällistä kaunokirjallisuuden tulkintataitoa. Esseetä onkin sanottu tekstien helmeksi ja ajatusten puutarhaksi. Esseen avulla voi harjoitella ajattelun vaikeaa taitoa ja aiheen pohdiskelua eri näkökulmista.

Loppukilpailuun valittiin kymmenen esseetä, jotka käsittelivät monipuolisesti niin nykykirjallisuutta kuin klassikkojakin, esimerkiksi Sofi Oksasen, Jari Tervon, Edgar Allan Poen, Voltairen ja André Bretonin teoksia. Lukiolaiset osoittivat näissä teksteissä laajaa lukeneisuutta ja oppineisuutta, siis juuri sitä sivistystä, mitä lukion tulisi parhaimmillaan tuottaa.

Esseissä käsitellyt teokset kertovat paitsi nuorten kiinnostuksen kohteista varmasti myös koulun kirjallisuudenopetuksesta. Kiinnostavia ja tuoreita näkökulmia syntyy etenkin teosten vertailusta, kun pohditaan vaikkapa politiikan olemusta Jari Tervon Koljatin ja Veikko Huovisen Veitikan avulla tai rakkauden problematiikkaa Goethen Nuoren Wertherin kärsimysten ja William Styronin Sofien valinnan perusteella.

Kilpailuteksteissä oli tiukkaa tutkielmatyyliä, monipuolista oman lukukokemuksen innoittamaa pohdintaa ja pitkästä aikaa myös yhteiskunnallista näkökulmaa. Myös nykyaikana suosittua fanifiktiota kirjoitettiin, mutta se ei yksinään sovi esseeksi. Tiia Kähärän voittajaesseen pohjatekstinä on Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -teos, ja essee on kirjoitettu kirjeen muotoon. Esseen ansioita raadin mukaan on aiheen käsittelyn kypsyys ja Linnan teoksen perusteellinen tuntemus. Se on kieleltään hallittu ja tyyliltään eheä. Raatia puhutteli erityisesti esseestä välittyvä myötäelämisen kyky, läsnäolo ja historiantaju. Vuoden 1918 tapahtumia kommentoidaan ymmärtäen nykyperspektiivistä ja yhteys eri aikojen välillä toimii hienosti. Puhutteleva oli esimerkiksi esseen jakso, jossa minäkertoja vertailee Akselin maailmankatsomusta ja papin rouvan Ellen Salpakarin pyrkimyksiä kohti parempaa tulevaisuutta.

Kolmea parasta tekstiä yhdisti juuri yhteiskunnallisuus: aiheina olivat mm. vuoden 1918 sodan perintö, syömishäiriöt ja politiikan viihteellistyminen. Näkökulmat laajenivat luontevasti nuoren omasta maailmasta yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

Minna Harmanen